Energian säästäminen lisää mukavuutta

Kommentoi / Vedontunne / Kirjoittaja

Miten mukavuuden ja viihtyvyyden parantaminen on mahdollista pienemmällä energiankulutuksella? 

Tiivistämällä rakennusta oikealla tavalla, voidaan vuotoilmavirtoja pienentää ja vedon tunnetta vähentää. Avain vuotoilmavirtojen pienentämiseen on ilmavuotojen paikantaminen esimerkiksi lämpökameran avulla. Paikantamisen jälkeen, voidaan ilmavuotojen pienentämiseksi suunnitella tarvittavat toimenpiteet.

Tilaa tästä lämpökamerakuvaus ilmavuotokohtien paikantamiseksi

Keinoja, joilla vedon tunnetta voidaan tehokkaasti pienentää:

    1. Ilmavuotojen paikallistaminen lämpökuvausten avulla ja korjaaminen tiivistysten avulla
    2. Lattialämmitys
    3. Ilmavirtojen mittaaminen ja säätäminen tarpeen mukaiseksi
    4. Ilman sekoittaminen ilmalämpöpumpun tai puhaltimen avulla
    5. Tulisijan savupellin sulkeminen takan lämmityksen jälkeen palamisen loputtua
    6. Raitisilman lämmittäminen poistoilman lämmöntalteenottokennon avulla. 


Tulisijan ilmavirta voi aiheuttaa hetkellistä vedon tunnetta.  Kun tulisijan savupelti laitetaan palamisen loputtua kiinni, vedon tunne vähenee. Kun tulisijassa on palamisilman säätömahdollisuus, saadaan palaminen tapahtumaan korkeassa lämpötilassa, tulisijan hyötysuhde optimaaliseksi ja vedontunne minimoitua.
 

Lattialämmitys on parhaaksi havaittu tapa pienentää lämpötilaeroa huonetilan korkeussuunnassa. Lattialämmitys soveltuu lämmön jakeluun tiloissa, joiden lämmön tarve on enintään 50 W/lattianeliö. Lattialämmitys vaatii huippupakkasilla tuekseen lisälämmittimen tiloissa, joiden lämpöhäviö on yli 50 W/lattianeliö. Puulattia kuitenkin pienentää hyödynnettävää lattialämmitystehoa arviolta 40 %. Paras lämpöviihtyvyys lattialämmityksen yhteydessä saadaan, kun tuloilma on lämmitetty vaikkapa 17 asteeseen ja lattiamateriaalina on muovimatto.

Vedon tunteen syntyminen

Vedon tunne syntyy lämpötilaerosta henkilön pään ja jalkojen välillä. Kun jalkojen ja pään lämpötilaero on nolla, vedon tunnetta ei esiinny. Miksi sitten jalkojen ja pään välillä on lämpötilaeroa? Ilmiö johtuu siitä, että lämpö kerrostuu huonetilassa siten, että lämpimämpi ja kevyempi ilma virtaa huoneen yläosaan ja kylmempi, raskaampi ilma jää lattiatasoon.
 
Kylmä ulkoilma, joka vuotaa rakennukseen sisään, lämpiää sisätilassa ja johdetaan lopulta poistoilmana rakennuksesta ulos. Kun ilmavirta ulos kasvaa, myös vuotoilmavirta sisään kasvaa. Ilmavuoto lisää sekä vedon tunnetta, että lämmitysenergian kulutusta. Syynä ilmavuotoon on rakennuksen vaipan yli oleva paine-ero, joka aiheutuu poistoilmalaitteiden tai tulisijan synnyttämästä alipaineesta. Mikäli rakennuksen ilmatiiviys on huonolla tolalla, ilmavuotoa syntyy myös tuulen vaikutuksesta.  Ilmavuotoa esiintyy rakennuksissa esimerkiksi lattian, seinän ja yläpohjan läpivienneistä, rakenteiden liityntäkohtien raoista, perustusten halkeamista, alipaineen imiessä ilmaa vuotokohtien lävitse. Lämmittämätön vuotoilma virtaa pienistä raoista ja sekoittuu sisäilmaan samalla jäähdyttäen sisäilmaa vuotokohdan läheisyydessä.
 
Esimerkiksi puurakenteisissa alapohjissa lattialaudoituksen ja eristeen yläpinnan väliin saattaa kauttaaltaan muodostua kylmä kerros, jossa virtaa vuotoilma joka pyrkii sisään lattialaudoituksen väleistä. Sama ilmiö voi esiintyä puurakenteisten seinien ikkuna-aukkojen alapuolella, mikäli eriste on painunut ja irronnut karmista paljastaen ulkoseinälaudoituksen tai tuulensuojalevyn. Suuremmissa vuotokohdissa sekoittuminen on vähäisempää, jolloin sekoittumaton kylmä ilma vajoaa lattialle muodostaen viileän kerroksen ja saa aikaan voimakkaan vedon tunteen. Vuotoilmavirtaa pienentämällä voidaan pienentää lämmitysenergian kulutusta jopa viisi prosenttia ja samalla pienentää vedon tunnetta.
 

Lämpövuodot ovat tyypillisiä rakenteille, joiden eristyskyky on syystä tai toisesta laskenut. Syy alentuneeseen eristyskykyyn on monesti eristeen kastuminen tai painuminen. Esimerkiksi lattiaeriste voi olla aikojen saatossa painunut kauttaaltaan, jolloin lattiaeristeen ja seinäeristeen väliin on voinut muodostua tyhjä tila, josta lämpöä kulkeutuu sokkeliin. Sokkeli voi olla halkeillut tai salaojien tukkeutumisesta, puutteellisesta sadevesien johtamisesta tai sokkelia vasten olevasta kapillaarisesta materiaalista johtuen märkä, mikä tehostaa lämmön johtumista sokkeliin ja sokkelista ulos. Muita lämpövuotokohtia on erityisesti yläpohja, josta lämpöä karkaa ullakolle, tai ullakon seinien heikompi eristys, mikäli ullakko on otettu asuinkäyttöön huomioimatta riittäviä lisäeristyksiä komeroihin. Veden joutuminen rakenteisiin ja rakenteiden kastuminen on surullinen mutta yleinen ongelma, mikä tulee huomioida rakenteita parannettaessa; eristyksen tulee harventua rakenteessa ulospäin mentäessä ja rakenteen on voitava kuivua. Märkä eriste menettää osan eristyskyvystään ja aiheuttaa lämpövuodon.

Vedontunteen vähentäminen lämmittämällä

Lattialämmitys on parhaaksi havaittu tapa pienentää lämpötilaeroa huonetilan korkeussuunnassa. Lattialämmitys soveltuu lämmön jakeluun tiloissa, joiden lämmön tarve on enintään 50 W/lattianeliö. Lattialämmitys vaatii huippupakkasilla tuekseen lisälämmittimen tiloissa, joiden lämpöhäviö on yli 50 W/lattianeliö. Puulattia kuitenkin pienentää hyödynnettävää lattialämmitystehoa arviolta 40 %. Paras lämpöviihtyvyys lattialämmityksen yhteydessä saadaan, kun tuloilma on lämmitetty  17 asteeseen ja lattiamateriaalina on muovimatto tai laminaatti.
 
Ilmalämmityslaitteet, kotka puhaltavat lämmintä ilmaa lattialle, poistavat tehokkaasti vedon tunnetta. Niihin liittyy kuitenkin haittapuolia, kuten pölyn joutuminen sisäilmaan. Onkin aiheellista, että ilmalämmittimissä, kuten ilmalämpöpumpun sisäyksikössä, on vähintään sähköstaattinen karkeasuodatin. Lisäksi on syytä ja poistaa pöly lattiapinnoilta ja sähkölämmittimistä aika-ajoin, sillä varsinkin sähkölämmittimeen kertyvä pöly voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin.
Kysy lämmityssuunnitelmalle hinta tästä

Vedontunteen muodostuminen koneellisesta ilmanvaihdosta

Vedontunne ei poistu tuomalla koneellisesti lämpimämpää tuloilmaa. Huoneilmaa lämpimämpi tuloilma on kevyempää, kuin sisäilma, eikä tehokkaasti virtaa alas, jolloin lämpötilaero pään ja jalkojen välillä sekä vedontunne kasvaa. Vastaavasti liian alilämpöinen tuloilma kerrostuu lattialle aiheuttaen vedon tunnetta. Järkevä koneellisen ilmanvaihdon tuloilman lämpötila on välillä 16…19 °C.
 
Huoneilmaa lämpimämmän tuloilmavirran sekoittuminen sisäilmaan kuivattaa sisäilmaa, jonka voi aistia limakalvoilla; liian kuiva ilma kuivattaa hengityselimistön ja silmien limakalvoja. Kuivien limakalvojen värekarvat eivät kykene yhtä tehokkaasti kuljettamaan limakalvojen erittämän liman avulla pölyä, bakteereja ja viruksia pois elimistöstä, sillä kuivuva lima on sitkeää.  Lima voi kertyä onteloihin aiheuttaen tukkoisuutta. Kuivemmassa sisäilmassa oleskelevat henkilöt yskivät ja aivastelevat enemmän sekä kärsivät kuivista silmistä. Työpaikoilla kuulee myös flunssakaudella usein niistämisen ääniä, kun henkilöt pyrkivät poistamaan sitkeää limaa hengityselimistöstään. Virusperäiset hengitystieinfektiot leviävät usein juuri yskösten ja likaisten käsien välityksellä.  

Helpot vinkit, joilla vanhassa rakennuksessa vedon tunnetta voidaan vähentää

  1. Yläpohjan tai alapohjan lisäeristyksen yhteydessä poistetaan heikompitasoinen eriste, kuten sahanpuru, alipaineistetaan rakennus ja kuvataan lämpökameralla yläpohjan ilmavuotokohdat. Ennen uuden eristeen asennusta ilmavuotokohdat tiivistetään esimerkiksi mahdollisimman vähäpäästöisellä PU-vaahdolla, kuitenkin noudattaen hyvää rakentamistapaa. Tiivistäminen suoritetaan Suomen sääoloissa aina rakenteen lämpimälle puolelle. Alapohjaa ei siis tiivistetä alapuolelta, vaan yläpuolelta.
  2. Läpivientikohdat ja aukot kuvataan lämpökameralla. Läpiviennit tiivistetään eristämällä ja teippaamalla. Ikkuna ja ovitiivisteet tarkastetaan ja uusitaan tarpeen mukaan. Mikäli ulko-ovi on hatara, harkitaan välioven asentamista. Puurakenteisissa taloissa voidaan lisätä tarvittaessa seinäeristettä ikkunoiden alle ja seinän vierelle.
  3. Tarkastetaan poistoilmalaitteiden asennot, tulijojen palamisilman säätö ja korvausilma, savuhormien peltien tiiveys, tarkistetaan ilmanvaihdon suodattimet, säädetään ilmavirrat ja tarkistetaan rakennuksen alipaine.
  4. Mikäli lämmönlähde ollaan vaihtamassa, harkitaan lattialämmitykseen siirtymistä.
  5. Mikäli kyseessä on peruskorjaus, harkitaan myös lattian lisäeristystä tai lattiaeristeen uusimista.
  6. Jos puolilämmin tila, kuten autotalli on rakennuksen yhteydessä, tutkitaan, voidaanko autotallin ja asuinhuonetilan väliseinän eristystä parantaa.
  7. Mikäli lämpökuvauksessa on havaittu merkittävä puute, harkitaan rakenteen korjaamista.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *